Asumme nykyisessä kodissa nyt kolmatta kesää. Joka kesä olen valinnut parvekekasvit jonkin teemavärin mukaan. Ensimmäisenä kesänä kukat olivat sinisiä ja keltaisia, toisena punaisia ja valkoisia (ei mitään erityisiä pohjoismaisia mieltymyksiä, muuten vain). Tänä keväänä päähän iski joku romanttinen hömpsäys ja ostin vaaleanpunaisia kukkasia. Lajit on pitänyt valita tietysti eteläparvekkeen olosuhteiden mukaan. Ahkeraliisat eivät meillä menestyneet. Tomaattikaan ei tuottanut satoa, kun toissakesä oli kylmä ja sateinen. Yrtit ovat tahtoneet taas kuolla kuivuuteen, kun kukaan ei jaksa kastella tarpeeksi.

Nämä viihtyvät ja kukoistavat tämän kesän helteissä:

126278.jpg

Petuniat ja koristetupakka asustavat samassa puulaatikossa. Tämä petunioiden väri on mielestäni hyvin kaunis, ei se normaali pinkki, jota näkee kaikkein eniten. Ja on koristetupakassakin vaaleanpunaista, on on.

Pelargonioita laitoin kahteen parvekelaatikkoon kaiteen viereen lattialle. Tämä kuva on alkukesältä, ja hyvin ovat kukkineet koko ajan.

110906.jpg

Jopa Plantagenista ostetut, ruipuloiksi luulemani tapaukset ovat kehittäneet uusia nuppuja ja nautiskelevat nyt auringosta.

126279.jpg

Laatikoissa on pelakuitten väleissä rönsyliljoja, oikeastaan turhaan, tai no... miten vain.

Tämä mummon aluspöksyn värinen ruusubegonia sai oman paikan parvekkeen toisesta päästä. Kukkaa pukkaa aivan valtavasti. 

126280.jpg

Sen sijaan tämä neilikka-amppeli oli epäonnistunut ostos. Tuoreeltaan se oli näin kaunis

110904.jpg

mutta nyt lähes kukaton ja muutenkin surkea. Kehnoa kasteluako? Myöskään tähtisilmä ei ole kukoistanut haluamallani tavalla, ja samassa ruukussa tuoksupielukset ovat lähes kukattomat. Niistä minulla ei ole kuvaa enkä ikuista niiden alennustilaa. Täytyy leikata tuoksupieluksia, kuten tuossa hoito-ohjelinkissä kehoitetaan, ja ehkä lannoittaminenkin auttaisi.  Viime kesän suosikkini verbena riutuu myös. Siitä tiedän, että kastella pitäisi säännöllisesti joka päivä ainakin kerran, ellei kahdesti, ja kun joskus se on jäänyt tekemättä, kasvi kituu eikä jaksa tehdä uusia kukkia. Voi minua ja laiskuuttani! Taidan leikata sitäkin ja katsoa mitä tapahtuu.