Kuten arvata saattaa, kasvit ovat taas nuupallaan valon puutteesta. En ole paljon uskaltanut kastella, etten tapa niitä märkyyteen. Ensi kuussa sitten enemmän vettä.

Täytyy kait uskoa, että kiinanruusu ei sittenkään ole tähän huusholliin sopiva asukas. Nykyinenkin yksilö tiputtaa lehtensä. Surullista! Pidän kovasti kiinanruususta (terveestä) ja sen kukista varsinkin. En kuitenkaan halua joka talvi tappaa yhtä.

Kliiviakin kellastuttaa lehtiään. Täytyy etsiä sille uusi paikka, jossa on enemmän valoa mutta ei liikaa, ettei se pakahdu aikanaan kevätauringon paisteeseen. Ihmepensaankin lehdet putoilevat, se haluaisi varmaan enemmän suihkuttelua. Aasinkorvakaan ei voi hyvin kylmän ikkunalasin kupeessa. Se on kyllä niin sitkeä sissi, että toipuu taas kun saa valoa ja lämpöä. Rönskyt ja kultaköynnökset pärjäävät, anopinkieli jurottaa kuten aina ja peikonlehdet sinnittelevät.

Lohdutukseksi tähän kasvien kaamosmasennukseen kuva viidakosta. Noita elukoita en välttämättä haluaisi mutta tämän tunnelman kyllä.